Pelko Vapauden aromoton riistäjä

Be The Change │ Yhteiskunta
Pelko, se yhteiskuntaan juurtunut mörkö, mistä se on peräisin ja miksi sillä on niin vahva ote meistä?

Pelko on osa elämää

Pelko on luontainen asia ihmisille. Se on osa elämää, vaikka välillä moni varmasti itsekeskeisessä maailmassa luo harhaluuloja siitä, ettei mitään pelättävää ole. Pelkoa ei tulisi poistaa, koska pelon kadotessa riski ihmisen itsensä jumalana näkemiseen lisääntyy radikaalisti. Itsensä jumalan asemaan nostanut ihminen alkaa ajatella, ettei pelko enää kosketa häntä.

Pelon kanssa tulisi mieluummin oppia elämään rinta rinnan. Pelkoa pitää osata kunnioittaa, koska silloin kunnioitetaan sitä ihmisten ihanaa haurasta puolta, josta myös rakkaus on peräisin. Pelkoja voimme käsitellä ymmärryksen ja syventymisen kautta: kaikilla asioilla on syvempi ulottuvuus ja monet pelkomme poistuvat käsittelemällä niitä rakentavasti omassa sisimmässämme.

Kun haluamme kohdata pelon, meidän on hyvä ensin tutkailla omaa taustaamme, historiaamme, elämäntapaamme, arvojamme ja alistumisemme tasoa. Ympäristö muokkaa ja ohjaa ihmisten elämää paljon enemmän kuin uskomme. Ympäristön vaikutus on hyvä asia, koska se myös tarkoittaa, että voimme muuttaa lähes kaikki asiat elämässämme. Haaste on kuitenkin se, että muutoksen saavuttamiseen ei ole mitään nopeaa reseptiä tai oikotietä.

Pelon kohtaaminen avaa kehon ja mielen lukkoja

Muutos on tehtävä tietoisuuden tasolla ja sen kautta. Tietoinen muutos saavutetaan ahaa-elämysten kautta. Joskus voimme saada toisilta ihmisiltä apua oman elämäntilanteemme purkamiseen. Meidän tulee kuitenkin muistaa, että aidon muutostyön tekeminen kuuluu omiin tehtäviimme. Meidän tulee uskaltaa päästää aistimme valloilleen, kuunnella kaikkea (ihmisiä, luontoa, ympäristöä...) ja päätellä mitä kaikki tarkoittaa itselleen ja miten se yhdistyy omaan olemassaoloomme.

Suurimpia ihmisiä kuormittavia pelon aiheita ovat

  • kuolema ja sen hyväksyminen (elämän yleensä ja oman elämän tarkoitus)
  • taloudellinen tilanne ja omaisuuden menetys (itsekkyys ja itsekeskeisyyden luoma konflikti)
  • ympäristö ja työ (sopeutuminen ja oma paikka)
  • sulkeutuminen, itsetunto ja yksinäisyys (uskallanko olla oma itseni, uskonko itseeni)
  • rakkaus ja läheisyys (rakastanko oikein, rakastetaanko minua).

Näitä ja muita aiheita meidän kannattaa käsitellä hiljaa itseksemme. Kun lukkoja löytyy, niitä voi vähän availla. Kiirettä ei ole. Parhaita tapoja edetä on löytää hyvä aito ystävä, joka kykenee kuuntelemaan ja käymään asioita läpi rakentavasti. Häneltä voimme kysyä, voimmeko käydä hänen kanssaan asioita läpi. Saman voimme toistaa jonkun muun luotettavan ihmisen kanssa. Kun avaamme asioita keskustelemalla ystävien kanssa, pystymme paremmin hahmottamaan, minkälaisia muutoksia omassa elämässämme tulisi tapahtua päästäksemme parempaan tasapainoon. Ystävien kanssa keskustelun jälkeen osaamme myös arvioida paremmin mahdollisen ammattilaisten avun tarpeemme.

Ikävä kyllä liian moni ihminen saa juuri vääräntyyppistä tukea, varsinkin mitä tulee mielenterveyden ja traumojen hoitoon. Niiden avaamisessa piilee valtava pidemmän aikavälin riski; käsitellyt asiat eivät kenties olekaan poistuneet, vaan itse asiassa pahentuneet. Itsehoito, yhtä lailla kuin esimerkiksi vastustuskyvyn ylläpitäminen, on siis tässäkin asiassa erittäin tärkeä asia ja mahdollisuus saavuttaa parempi elämänlaatu. Meidän tulee haluta itse huolehtia itsestämme, kehittää ja muuttaa asioita sen sijaan, että juoksisimme etsimään täsmäapua, koska monesti sellaista ei ole olemassa.

Se, ettei täsmäapua ole, on mielestäni ensimmäisen kerran aidosti esillä 2020-luvun koronaviruksen myötä. Viruksen kautta näemme nyt selkeästi sen, että vuosikymmeniä jatkunut pillerien popsiminen ja lääketieteen hölynpölyyn (90%+ tiedosta) uskominen sekä monien (myös holististen) hoitomenetelmien tarjoaminen ovat vain työntäneet ihmisiä syvempään pahoinvoinnin kuiluun.

Konkreettiset ja tietoiset muutokset ovat pelon tehokkain vastapaino

Loppujen lopuksi kapitalismi, itsekkyys ja rahan luoma ahneus ovat suurin syy siihen, ettei ihmiskunta luo eikä tarjoa aidosti toimivia ratkaisuja. Tämä koskee erityisesti terveys- ja hyvinvointialaa, jossa ihmiset halutaan pitää asiakkaina: heidän pahoinvointinsa on siis markkinarako. Tarvitsemmeko aidosti hierontaa joka viikko vai kerran kuukaudessa, pitääkö hampaamme hoitaa joka kolmas kuukausi vai kerran kahdessa vuodessa, pitääkö meidän juosta lääkärintarkastukseen flunssan takia vai hoitaa oireet itse?..

Olen itse elämäni aikana käynyt paljon todella vaikeita asioita läpi. Olen aina työstänyt omia demonejani ja pyrkinyt siihen, että elämä olisi mahdollisimman omavaraista ja valtioista riippumatonta kaikilla tasoilla. Dialogia tarvitaan kyllä, mutta itsensä ymmärtäminen ja tasapainossa pitäminen on niin valtavan tärkeä asia, että en voi sen roolia ja arvoa riittävästi korostaa.

Itsensä ymmärtäminen auttaa siinä, ettemme anna pahojen ja negatiivisten ajatusten vallata omaa mieltämme ja muuttaa kehoamme ja olemustamme itsekeskeiseksi ja jokseenkin itsetuhoiseksi. Lisäksi positiiviset ja kestävät elämäntapavalinnat, erityisesti ruoan, juoman, ystävien ja työn suhteen ovat paras tapa vahvistaa omaa mielen ja kehon hyvinvointia. Jos poistaa pahoja asioita ympäriltä, jää vähemmän negatiivisuutta. Koska on enemmän valoa omassa elämässä, pelkoja voi käsitellä paljon tehokkaammin.