MyLife | EcoOmavaraisuus

Omavaraisuus on mahdollisuus elää omien rajojen mukaan ja vapaana

DVG-MyLife tukee ihmisiä omavaraisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin tiellä. Tämä on ollut meidän perustajäsenten Niklas Christides ja Rocco Parisi visio ja työ jo vuodesta 2014, mahdollistaa asiakkaille asteittainen siirtyminen omavaraiseen, rikkaanpaan sekä kestävämpään elämään.

Omavaraisuus on riippumattomuutta ja nykypäivänä erityisesti riippumattomuutta valtioista, pankeista, suurista yrityksistä, kaupallisesta maailmasta sekä jossain määrin ihmisistä, joiden läsnäolo elämässä ei meitä palvele.

Omavaraisuus ei ole mikään itsestäänselvyys, se vaatii paljon taitoa ja järjestelmällisyyttä, mutta kun sen mallintaa ja on valmis jakamaan oppinsa muille kuten me DVG:llä pyrimme tekemään niin tie helpottuu kollektiivisesti.

Määrätietoisesti mennään kohti saumatonta elämää, oikaisemme mutkat tieltämme, emme käytä välikäsiä ja poistamme kaiken tarpeetoman byrokratian.

Omavaraisuus on tulkinnallien asia, jokaisen tuleekin siksi luoda siitä oma määritelmänsä, mitä omavaraisuus tarkoittaa minulle ja miten sinne pääsen? Hyödynnä valmennuksemme ja kurssimme, jonka kautta saat vastaukset etsimiisi kysymyksiin.

Eco-kylien toteutushistoria ja onnistuminen

Me tiesimme jo vuosia sitten, että yhteisöllisyys on kestävän omavaraisuuden olellinen pelimerkki. Mutta on hyvä tietää vähän eco-kylä taustoista ja mitä muut ihmiset ovat tehneet ja tekevät omavaraisuuden suhteen. Tässä olemme kooneet yhteen asioita, jotka mielestämme on tärkeä ratkaista ennen kylän perustamista.

H = Huomio, R = Ratkaisu

H1) Ensimmäinen huomio on se, että omavaraisuus on laajalti ihmisen agendalla, mutta syy miksi siihen ei kokonaisvaltaisesti lähdetä on todennäköisesti se, että se on raskasta pienissä yhteisöissä ja elämänlaatu kärsii, jos joutuu antamaan lähes koko päivän itsestään ylläpitoon ja ruoan hankintaan sekä valmistukseen. 

R1) Meillä tämä on ratkaistu niin, että jokainen toiminnan osa-alue on mallinnettu ja jos tarpeen testattu, jotta kun kylään siirrytään jo toimivat käytännön voidaan siellä valjastaa käyttöön.

H2) Lähes kaikki eco-kylä mallit pohjautuvat siihen, että niihin muutetaan asumisratkaisujen takia, eli halutaan joko elämänmuutosta tai muuten vain karsia omaa kulurakennetta. Tämä on ongelma koska silloin ydintoimintaa lähdetään vasta kehittämään kylään siirtymisen myötä. Kun asioissa ei ole rakennetta taustalla käy lähes aina niin, että päädytään äkkipikaisiin reaktiivisiin ratkaisuihin, jotka eivät toimi pitkäjänteisesti. Tuloksena on raskas oravanpyörä pyöritettäväksi, jossa päädytään aina korjaaman jo olemassa olevaa ongelmaa, joka ei poistu. 

R2) Kehityksen tulisi mielestämme aina olla orgaanista ja hyvin suunniteltua, kaikkea ei tarvitse tietää, mutta kyllä asiat pitää olla selviä ainakin ajatuksen tasolla. Tämä on syy miksi olemme noin kuusi vuotta tehneet työtä tämän asian ympärillä, jotta pystyimme varmistamaan, että ymmärrämme lähes täysin mitä tämä toiminta yhteisöltä vaatii.

H3) Tuntuu, että idealisimi ja johtohahmot ovat kyläyhteisöissä vahva piirre, jonka tarkoitus on ikääkuin toimia liimana. Nykyään myös innovaatiot ja projektit sitovat ihmisiä yhteen. Ongelma näissä on tietenkin se, että yhteisöllisyys kärsii kun realismi korvataan idealismilla, joka ajan myötä sirpaloittaa toimintaa ja luo vastakkainasettelua, jopa kilpailua johtotehtävistä.

R3) Me olemme ratkaiseet asian niin, että hallinto ja byrokratia minimoidaan, siksi taustalla on apuna Niklaksen yritysmaailman opit ja varsinkin tehokkuusajattelu. Hallintoa ja byrokratiaa ei tarvita suurissa määrin kun asioilla ja toiminnalla on selkeät raamit ja prosessit. Kun ei tarvitse hallintoa ja byrokratiaa ei myöskään tarvitse paljon johtajuutta ja tässä itseohjaamisaste onkin toiminnan kestävyyden ja -terveellisyyden mittari.

H4) Valta ja vallan väärinkäyttö on aina suuri riski ja usein se, että kylien perustajat ovat myös kylien valtiaita on suuri ongelma koska valta useimmiten johtaa siihen, että halutaan lisää valtaa (myös epätietoisesti).

R4) Valtaan liittyvä ongelma ratkaistaan niin, että kylän hallinto ja toiminnan koordinointi elin (3-6 henkeä riippuen koosta) vaihtuu 18kk välein, sama ihminen ei voi olla roolissa kahta kautta peräkkäin. Tämä varmistaa sen, että yksittäisen ihmisen valta päätää asioista poistuu riittävän usein. Jokainen kylän asukas sitoutuu siihen, että jossain vaiheessa todennäköisesti joutuu ottamaan vastaan hallinnollisen tehtävän, se on oleellista kollektiiville ja sen takia ei mikään valinta. On myös tärkeää, että hallinnollisissa tehtävissä on ihmisiä eri ikäluokista ja 15v on nuorin ikä, jolloin hallinto tehtävän voi ottaa vastaan.

Kestävät asunto- ja rakennus ratkaisut

On tärkeää kunnioittaa sitä tosiasiaa, että ihmisille on tärkeää olla viihtyvä koti johon samaistua. Vaikka pyrkimyksemme onkin vahvasti painottaa kollektiiviin ja sosiaalisen kanssakäymisen arvoa niin emme unohda sitä, että ihmiset tarvitsevat oman kodin ja pyhätön, joka on oman itsensä näköinen. Kun siis rakennamme asutusta pyrimme ottamaan huomioon ihmisten tarpeet ja toivomukset myös viihtyvyyden kannalta. Erityisesti kalustuksen ja sisustuksen saa kukin päättää itse tai käyttää siinä kollektiivia avuksi.

Asutuksessa pyritään turvautumaan moduuliraktaisuihin ja ajan myötä myös löytämään kestäviä materiaaliratkaisuja puun ja kiven lisäksi. Nokkosella ja hampulla on esimerkiksi hyvä potentiaali koska ovat niin kuitupitoisia ja kestäviä. Yhteisö osallistuu rakennusprojekteihin, joita koordinoi rakennusmestari. Tämän kautta saadaan asumiskulut leikattu ja realistiselle tasolle. Asunnon omistamiseen tarjoamme myös vuokra ja osa-omistus vaihteoehtoja, jotta kylään siirtyminen on kaikille mahdollista, jotka aidosti sitä tahtovat. Pitkäjänteinen idea on, että kaikki kylän asunnot olisivat osa-omistettuja. Osa-omistus siksi, että kylän täytyy säilyttää oikeus ja omistus maahan ja asuntoon, jotta sen hintataso pysyy alhaisena eikä siihen tule inflaatiota. Tätä ja kaikkia muitakin talous asioita hiotaan vielä tarkemmin prototyypin aikana, jotta saadaan tehokas yhteisölle toimiva malli sovittua.

Päärakennus on kylän sydän ja täältä löytyvät tärkeät yhteiset tilat kuten ruokasali, terassi, catering-keittiö, olohuone, baari-kahvila sekä kyläkauppa. Erillinen keittiö myös luodaan omaan

Tontilta löytyy lisäksi muita yleisiä tiloja kuten verstas, huoltamo, käsityöpaja, eläintila, kasvihuoneet, ulkokeittiö ja grillikatos, pelikenttä, sauna sekä mahdollisuuksien mukaan uima-allas.

Pyrimme rakentamaan kylät veden äärelle koska puhdas vesi on olellinen osa omavaraista ajattelua. Myös puhtaan lähdeveden saanti on tärkeä oletusarvo.

Omatuotanto on elintärkeä elinkeino ja jokainen kylä sitoutuu erityisesti kasvattamaan niitä yrttejä, mausteita, vihanneksia, hedelmiä, jotka parhaiten siinä ympäristössä kasvavat ja viihtyvät.

Eri kylät vaihtavat resursseja keskenään ja sen kautta vähennetään luonnollisesti riippuvuutta rahaan ja tuetaan kollektiivisen toiminnan painoarvoa myös ihmisten silmissä.

Opintokeskus ja koulutus

On erittäin olellista, että koulutus ja opintomahdollisuudet, sekä opinto-ohjelma on tarjolla varsinkin nuorille kotikoulu muodossa. Koulutustiloja käytetään koulutuksen ja koulutoiminnan lisäksi valmennuksiin ja seminaareihin, tällä tavalla saadaan tilojen käyttöaste korkeaksi.

Kyläyhteisö perehdyttää asukkaat kaikkiin tehtäviin ja ajan myötä näille luodaan viralliset DVG-HIVE koulutukset, jotta tehokkuus ja kylän itseohjattavuus voidaan aidosti mahdollistaa.

Kotikoulu on kollektiivinen asia ja siihen pitää sitoutua. Ajatuksena on luoda opinto-ohjelma raami, jota voidaan käyttää kotikoulujen perustana. Jokainen yhteisö kuitenkin soveltaa kotiakoulua omaan toimintaan nähden ja resurssien mukaan. Keskeisesti voidaan tukea kotikoulu toimintaa ja seurata, että se vastaa vähintään minimi koulutustasoa, joka valtiolta vaaditaan, jotta ei jouduta tilanteeseen, jossa lapset ovat vaarassa koska huostaanotot todennäköisesti ovat lisääntymässä tulevina vuosina.