Misteli / Mistel (Viscum album)


[FIN] Misteli (Viscum album)

Levinneisyys: Kasvi on Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Misteli leviää lintujen mukana, jotka syövät kasvin valkoisia marjoja.

Kuvaus: Misteli on puoliloinen, joka elää eri puiden oksilla ja käyttäen hyväksi puun ravintoaineista seliytyäkseen. Yleisimmin mistelin löytää rauduskoivusta, vaahterasta, omenapuusta, haavasta, pihlajasta ja poppeli. Misteli voi parhaimmillaan kasvaa halkaisijaltaan jopa metrin kokoiseksi ja lehdet ovat ikivihreät. Mistelin siemen on tahmaisen liman ympäröimä, jonka ansiosta se liimaantuu oksaan eikä putoa maahan asti.

Yleistä: Myrkylliseen misteliin on liitetty useissa kulttuureissa erilaisia uskomuksia ja myyttejä. Kasvia on kutsuttu muun muassa pirunkarkottajaksi, ja sitä saatettiin ripustaa seinille suojaamaan pahoilta hengiltä. Mistelin hienous tunnettiin jo Asterix-sarjakuvassa, jossa Asterixin kotikylän tietäjä ja druidi Akvavitix osasi valmistaa kasvista yli-inhimilliset voimat antavaa taikajuomaa. Druidit ja kansanparantajat uskoivat mistelin edistävän hedelmällisyyttä ja tuovan hyvää onnea. Tosin suutelutapa mistelin alla syntyi vasta 1800 vuotta myöhemmin viktoriaanisen ajan Englannissa. Saksassa kasvia pidetään yhä lääkinnällisenä, ja esimerkiksi Englannissa sitä käytetään joulukoristeena.

Kuvissa:

A - Misteli kasvupaikallaan oksalla

B - Misteli kasvupaikallaan oksalla


[SWE] Mistel (Viscum album)

Utbredning: Man träffar på misteln i Central- och Nord-Europa. Misteln sprids av fåglar, som äter växtens vita bär.

Beskrivning: Misteln är en halvparasit som lever på trädens grenar och använder trädets näringsämnen. Oftast hittar man misteln i vårtbjörk, lönn, äppelträd, asp, rönnbärsträd och poppel. Växten har evigt gröna blad och kan växa upp till en meter i diameter. Fröet är klibbigt, varför det fastnar på grenar och inte faller till marken.

Allmänt: I många kulturer kopplar man den giftiga misteln till olika myter. Växten har använts för att driva bort onda andar och hängdes därför upp på väggen. Mistelin är också känd genom Asterix serierna där druiden Akvavitix blandade ihop den magiska kraftgivande drycken. Druider använde sig traditionellt av misteln för att förbättra fruktbarhet, samt för att ge lycka. Kyssen under misteln härstammar från England sedan 1800 talet. I Tyskland anses misteln även idag vara en medicinal växt och i England används den som julprydnad.

På bilderna:

A - Mistel på grenen

B - Mistel på grenen