Horace

Carpe Diem

Quintus Horatius Flaccus

Uskomme elämäntapojen tärkeyteen ja kuka paremmin edustamaan tätä aihetta kuin legendaarinen roomalainen runoilija ja filosofi Horace, Quintus Horatius Flaccus (65-8 eKr.), joka syntyi muinaisessa Venusian eli Venuksen kaupungissa. Hänen kuuluisat 'carpe diem' sanat heräsivät kirjallisena henkiin hänen 'Odes Book I' - runoissa, jotka yhdistyvät vahvasti maalaiselämään ja ihmisten toivon herättämiseen erityisen vaikeina aikoina. 'Carpe diem' -filosofia on laajalti läsnä monissa Horace'n runoissa, jonka inspirtaation takana on epikurolaisuus.

Carpe Diem -tausta

'Carpe diem' on latinaa ja käännettynä tarkoittaa 'päivän hyödyntämistä', vaikkakin filosofisessa mielessä Horace sillä selkeästi yritti painottaa päivässä elämisen ja hetkestä kaiken irtiottamisen tärkeyttä olosuhteista riippumatta, sen sijaan että odotettaisiin ja toivottaisiin parempaa huomista. Koko lause 'carpe diem, quam minimum credula postero' tarkoittaa 'elä täysillä ja keskity hetkeen, hyväksy että tulevaisuus tuo mitä tuo'.

Carpe diem -teeman taustalta löytyy tosiaan epikurolaisuus, joka inspiroi ja kosketti Horacea syvästi. Epikurolaisuus on hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti Epikuros. Tämä filosofia, joka syntyi noin vuonna 307 eKr., oli luonteeltaan materialistinen eikä jättänyt tilaa taikauskolle tai jumalallisille teoille ja käsitteille. Epicurus uskoi, että nautinto on suuri hyvä, ja tapa, jolla ihmiset saavuttavat nautinnon, on elää vaatimaton ja yksinkertainen elämä ja sen kautta oppia ja kerätä tietoa maailmasta, sen rajoituksista ja mahdollisuuksista. Epikurolaisuuden filosofian ja oppien mukaan tämän tyyppinen elämä johtaa ihmisen kohti rauhallista tilaa (ataraxia), jonka kautta hän pystyi voitamaan pelot. Lisäksi tämän rauhallisen tilan saavuttaminen loi heidän mukaansa tilan, jossa voitiin eristää tai tukahduttaa ruumiillinen kipu (aponia). Näiden kahden tilan kautta ihminen pystyi saavuttamaan onnellisuuden.

Valitettavasti sekä carpe diemin että epikurolaisuuden syvempää tarkoitusta, käsitettä tai merkitys ymmärrettiin ja ymmärretään usein väärin, jonka kautta se myös liitettään hedonismiin. On kyllä totta että epikurolaisuus, kuten hedonismi, arvostavat ja ylistävät nautinnon tärkeyttä luontaisena hyveenä, mutta epikurolaisuus eroaa siinä, että se korostaa nautinnon saavuttamista yksinkertaisen elämän kautta ja kutsuu kivun poistamista elämästä suurimmaksi nautinnoksi. 'Carpe diem' puolestaan heijastaa epikurolaisuuden todellista merkitystä, täydellisen onnen löytämistä, ja juuri onnen merkitystä Horace pyrkii painottamaan ja sisällyttämään hänen runoihin ja oodiin.

Miksi Carpe Diem?

Olosuhteilla on tärkeä rooli siinä mielessä, että eri elämän vaiheet, aika ja ympäristö vaikuttavat ihmisiin ja ihmisten valintoihin. Sama pätee mielestämme Horacen kanssa, hänen kirjoituksensa toimivat valopilkkuna ja toivon lähteenä ihmisille vaikeina aikoina, jolloin yhteiskunta ja erityisesti maaseutu oli köyhyyden syöväreissä. 'Carpe diem' siis auttoi ihmisiä jaksamaan ja löytämään merkitystä jokapäiväisestä elämästä sen sijaan, että odotettaan muutosta asioihin ja eletään synkkyydestä, mikä toi myös tarvittavaa sitkeyttä selviytymään ja sekä arvostamaan myös niitä elämän ihanimpia asioita ja sitä mitä heillä oli, kuten terveys, perhe, ystävät, luonto ym.

'Creating Happiness' -linkki

Epikurolaisuus- sekä 'Carpe Diem' -filosofia edustavat niitä samoja keskeisiä asiota, jonka pohjalta Dolce Vita Global ja meidän 'Creating Happiness' eli onnellisuuden luominen ja saavuttaminen filosofia on luotu. Korostamme samoja asioita uudella tavalla, kuten yhteisöllisen 'jalat maassa' elämäntapavan harjoittamista, jossa kulutetaan ja kuormitetaan luontoa vain tarpeellisissa määrin, ymmärretään ja kunnioitetaan syventymisen tärkeyttä sekä kehon ja mielen yhteyttä tietoisuuden tason edistämisessä. Painotamme myös kokonaisvaltaista ajattelua, kaikki on yhteydessä kaikkeen ja hyvän elämänlaadun saavuttaminen vaatii tasapainoa, ei vaan sisäisesti vaan erityisesti luontoon ja maailmankaikkeuteen nähden myös.